Kantapöydässä Tukevaa asiaa tuopin ääressä.

hallitus

Kehysriihessä panostuksia osaamiseen, työllisyyteen ja välittämiseen

Hallitusohjelmaneuvotteluissa kolme vuotta sitten sovittiin viisi tavoitetta talouden näkökulmasta. Takana oli silloin jo monta velkaantumisen vuotta ja Suomi oli käytännössä ns. Kreikan tiellä. Vaikka muun maailman ja Euroopankin talous jo kasvoi, niin meillä talous junnasi paikallaan ja työttömyys paheni.

Hallitukselta veronmaksajille yli 3 miljardin lasku

Helsingin Sanomien mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on neuvotellut kehysriihessä noin 1,5 miljardin euron yllätyspotista valtiolle. Asian on vahvistanut kaksi keskusteluja tuntevaa lähdettä.

1,5 miljardin euron kertaluonteinen tulo olisi hallitukselle toivottu liikkumavara, jolla se voisi esimerkiksi lyhentää edelleen valtionvelkaa, tehdä verouudistuksia tai muita panostuksia.  Uutinen vielä tässä kohti kuullostaa hyvältä, kuten yleensäkin kaikki hallituksen käyttämien medioiden uutiset, mutta:

Hallitus pääkallonmetsästäjänä?

Keisarillisen Venäjän aateliset omistivat maaorjia (крепостной крестьянин) aina vuoteen 1861 saakka.

Lain mukaan tilanherralla ei ollut oikeutta tappaa maaorjaa. Näistä ”sieluja” oli oikeus ainoastaan ruoskia, myydä, ostaa, käyttää seksuaalisesti hyväksi (jota ei tietysti tehty julkisesti), menettää korttipelissä tai vaikkapa lähettää asepalvelukseen 25 vuodeksi. Maaorjia oli periaatteessa kiellettyä myydä ilman maata mutta tätä kieltoa kierrettiin helposti.

Hymyile olet valokeilassa Juha.

Pääministeri Juha Sipilä hymyilee jälleen, jos korvia ei olisi keksitty varmaan hänen naama halkeaisi puoliksi, niin leveä on hymy. Viennin arvo on noussut ja vienti vetää 11 prosenttia paremmin kuin viime vuonna. Syytä leveään hymyyn siis on ja Sipilä peräänkuuluttaakin nyt äänestäjien luottamuksen osoitusta seuraavissa vaaleissa.

Rakentamisen säädöksiä sujuvoitettu, mutta miten helpotuksia käytetään?

Norminpurku on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on helpottaa kansalaisten arkea sekä yritysten toimintaa keventämällä ja uudistamalla sääntelyä. Sujuvoittamistyöhön osallistuvat kaikki ministeriöt ja hallinnonalat.

 

Suomessa ei ole oikeistoa

Viime päivien kykenemättömyys tehdä yksinkertaisiakin markkinatalousmyönteisiä leikkauksia on huolestuttava signaali Suomen poliittisesta ympäristöstä. Yllätys tämä ei kuitenkaan ole, sillä eduskunnasta puuttuu johdonmukaisesti työskentelevä oikeisto.

Satua ja totta Mollista, Sipilän Juhasta ja miusta

Molli soitti aamulla (työnvoimaviranomainen). Huomenien jälkeen totesimme, etten ollut onnistunut saamaan alani töitä yrityksistä huolimatta.

Minä: ”Mie olen hakenut apurahoja ja sitäkin paikkaa, joka oli siellä teidän sivuilla?”

Molli:  ”Ai, tämä tutkijan paikka. Sinä saat täyttää kaikki nuo kertomasi työnhakutiedot tuonne sinun sivullesi kahden viikon sisällä.”

Äänestäjän oikeusturva paranisi ennen vaaleja rakennetuilla koalitioilla

Meilläkin näkee aika ajoin esitettävän mielipiteitä, joissa kaivataan pysyviä puolueiden rakentamia yhteistyökoalitioita eli blokkeja. Meillä blokki syntyy vasta vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, eikä äänestäjillä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa sen rakentamaan hallitusohjelmaan ja politiikkaan ennen seuraavia vaaleja.  Enemmistöhallituksen ohjelman  siunaavat eduskuntaryhmät, eikä niiden mielipidettä siinä tilanteessa tarvitse kenenkään epäillä.

Aktiivimalli, rehellisyys ja Vartiainen

Vaikka olisi asiasta eri mieltä, niin rehellisyyttä on politiikassa arvostettava.

Hallituksen aktiivimallin äänekkäin puolustaja peräänkuuluttaa hallitukselta rehellisyyttä aktiivimallista. Vartiaisen mukaan ei ole hallituksen vastuulla varmistaa että onko henkilöllä X edes teoriassa mahdollisuus täyttää aktiivisuusehto.

Vapaavuoren työ on ajaa kaupunkilaisten etuja, ei hallituksen.

Jan Vapaavuorta syytetään sooloilusta soteasiassa ja rivien repimisestä keskustan ja kokoomuksen taholta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä