Kantapöydässä Tukevaa asiaa tuopin ääressä.

Järkevien poliitikkojen kansanrintama käy raittiuspuoluetta vastaan

On hienoa, että eduskunnan raittiuspuolueelle on syntynyt aito vastavoima eli järkevien poliitikkojen kansanrintama. Olen pitkään luullut, että kaikki toivo järkevän alkoholipolitiikan hoitamiseksi Arkadianmellä olisi heitettävä, ainakin vaalikauden loppuajaksi. Mutta nyt, kuin keväinen kirkas aurinko, uutiset kertovat, että kansanedustajat Mikko Alatalo (kesk.), Ari Jalonen (ps.), Johanna Karimäki (vihr.), Jukka Kärnä (sd.), Jari Myllykoski (vas.), Jaana Pelkonen (kok.) ja Jyrki Yrttiaho (vr.) ovat jättämässä lakialoitteen, jonka mukaan pienpanimoiden ulosmyynti sallittaisiin 9,5-prosenttisten ja sitä miedompien käymistuotteiden osalta.

Ulosmyynnin vapauttaminen panimoilta olisi merkittävä askel kuluttajan valinnanmahdollisuuksien laajentumisen suuntaan. Se olisi suuri askel suomalaiselle olutkulttuurille ja jättiharppaus kohtuukäyttöä edistävälle ja hyviä makuja korostavalle alkoholipolitiikalle.

Tällä hetkellä pienpanimot eivät käytännössä tuo markkinoille (tai edes valmista ja suunnittele) yli 4,7-prosenttisia oluita, mikäli niillä ei ole saumaa päästä Alkon hyllylle. Tämän minulle on todennut yksi jos toinenkin panimoyrittäjä. Niinpä meillä ei juurikaan ole pakattuja vahvoja oluita kotimaisten pienpanimoiden portfolioissa.

Toisaalta minkä tahansa rajan vetäminen tuntuu kummalliselta, koska panimot joutuvat joka tapauksessa vieraileville asiakkailleen selittelemään, että nyt voit ostaa tätä, mutta tämän toisen oluen kanssa joudut odottelemaan, josko Alko ottaisi sen myyntiin. Ja rajoja asetellessa on hyvä muistaa, että sahdin ulosmyyntiraja on niinkin korkea kuin 12 tilavuusprosenttia.

Parin viime vuoden aikana meillä on aloittanut toimintansa koko joukko käsityöpanimoita eri puolilla maata. Monet yritykset ovat syntyneet valtakeskuksien ulkopuolelle yrittäjien henkilökohtaisten riskinottamisien ansiosta. Samalla nuoret yrittäjät ovat työllistäneet itsensä sekä monet jopa ulkopuolista väkeäkin, mikä on osoitus rohkeudesta näinä taloudellisesti haasteellisina aikoina.

Pienpanimo-olut maksaa 7–12 euroa litralta, joten alkoholin väärinkäyttäjät ja alaikäiset eivät taatusti tule vahvojen oluiden laajempaa saatavuutta hyödyntämään. Sen sijaan pienikin huojennus ulosmyynnissä parantaa pienten panimoiden elinmahdollisuuksia sekä kotimaiseen viljaan ja työhön perustuvien lähituotteiden saatavuutta.

Olen seurannut pienpanimotoiminnan kehittymistä molemmin puolin Suomenlahtea jo useita vuosia. Nyt suomalaiset pienpanimot joutuvat hakemaan väyliä myydä oluitaan Viron kautta takaisin Suomeen. Tämän seurauksena tämän vuoden aikana on syntymässä ainakin kaksi uutta oluita myyvää verkkokauppaa Tallinnaan. Monen pienen panimon toiminta perustuu lähioluen mahdollisimman pieneen ekologisen jalanjälkeen. Idea tästäkin vesittyy, jos käsityöpanimoiden olutpulloja aletaan rahdata edestakaisin yli Suomenlahden.
 
Pienpanimoiden Tallinnan-myynnistä puhuttiin jo kolme vuotta sitten. Esimerkiksi Malmgårdin Panimon vientihanke Viroon uutisoitiin kesällä 2011 aika näyttävästi. Ilta-Sanomat otsikoi tuolloin, että "Jos et saa Alkosta, hae Tallinnasta" ja Kauppalehtikin kirjoitti, että "Pienpanimot kyllästyivät Alkoon - oluet myyntiin Tallinnaan". Haluan lähiolueni mieluummin tuoreena suoraan panimolta ja lähikaupasta kuin tuliaisena Tallinnasta.

Minut valittiin äskettäin oluenkuluttajia edustavan Olutliiton puheenjohtajaksi, ja siinäkin roolissa annan lakihankkeelle täyden tukeni.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Joo, hyvältä näyttää. KD ei näköjään listassa näy:):). Väylä on kuitenkin avattu ja pimeä aika saattaa olla menneisyyttä melko piankin.

Juju on siinä, että tiukkapipoille syntyy todellinen vastavoima. Arat edustajat tähän asti ovat mieluumin nukkuneet asian tiimoilta. Olla päättämättä on ollut parempi vaihtoehto. Pelätty raittiusväen äänestyskäyttätymistä.

Kun olut ja pienipanimojutusta tulee poliittisesti myönteinen asia eli asia saa posiitivisen luonteen. No merkitys ottaa kantaa asiaan kasvaa ja veikkaisin, että suurin osa kansanedustajista on hiljaa mielessään asian puolesta. Nyt syntynyt rintama helpottaa muitakin avaamaan kaapin oven ja astua reaalimaailmaan.

Lisää kansalaiskeskustelua ja toivottavasti seuraavien vaalien alle saadaan tilanteeseen kunnon vastakkainasettelu. Sellainen jossa ehdokkaiden on todella otettava kantaa asiaan.

Markku Ollikainen

Jo kreikkalaiset ja roomalaiset... pitivät kansaa tyytyväisenä antamalla sille leipää ja sirkushuveja. Näyttää siltä, että maailman taloudellisesti ja muutenkin vaikeina aikoina kansan rauhallisena pitämiseksi tarvitaan muutakin: rauhoittavia aineita, joilla voi siirtää murheet unohduksen yöhön ja olla edes hetken se toiveiden suuri sankari.

Suomessa meneillään oleva alkoholikatastrofi (Itä-Suomen yliopiston tutkimus) on kuitenkin riittävä syy hillitä alkoholin kulutusta. Mitä merkitystä on muilla yhteiskuntaa kehittävillä toimilla, jos toisella puolella eritasoisten alkoholiriippuvaisten määrä kasvaa?

Alkoholi aiheuttaa suuria suoria ja vielä suurempia epäsuoria kustannuksia, rikoksia, onnettomuuksia, kärsimystä ja tasotonta elämää kuin mikään muu asia tällä hetkellä. Alkoholimyynistä saatavat tuotot eivät riitä kattamaan alkoholinkäytön todellisia menoja.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Kaikki addiktiot lähtevät siitä, ettei henkilö löydä terveempiä tapoja viettää sosiaalisesti aktiivista, täyttä elämää. Ravintolat ovat nykyään ainoita paikkoja jonne voi mennä joka ikinen päivä vaihtamaan kuulumisia tuttujen ja puolituttujen kanssa tai etsimään uusia sellaisia. Juron suomalaisen vain on vaikea löytää sitä sosiaalista kontaktia ilman pientä päihtymistilaa. En soisi kenenkään taistelevan ravintoloita vastaan, sillä se on yhteiskunnalle tuottavin ja turvallisin paikka ihmisten päihtyä.

Alkoholiriippuvuuksien ehkäisemiseen veronkorotukset on todistetusti huono keino. Viinaa ei kulu vähemmän, vaan suurkuluttajat hakevat sitä halvalla ulkomailta ja osa myydään vielä vähempiosaiselle hiukan kaupan hintaa halvemmalla. Parempi ratkaisu onkin tarjota vaihtoehtoja, niin sosiaalisen toiminnan järjestämiselle (missä viipyy kaupungin tarjoama kulttuuritila, Turku?) ja päihtymiselle. Esim. jos se 1-olut olisi noin puolet 3-tuoppia halvempi baarissa, niin moni voisi sen valita ensisijaiseksi vaihtoehdoksi sosiaalisiin tilanteisiin.

Alkoholi aiheuttaa eniten epäsuoria kustannuksia Suomessa. Alkoholista ei kuitenkaan tulla pääsemään eroon, joten pitääkin keskittyä terveempien elämäntapojen edistämiseen vaihtoehtoja tarjoamalla. Veronkorotuksilla pahimmillaan kehotetaan (huono-osaisimpia) ihmisiä siirtymään alkoholista lasoliin.

Markku Ollikainen

Ratkaisuja ei tule etsiä juomismahdollisuuksien kehittämisestä, vaan huumaustilan vähentämisestä. Onhan kansantaloudellisesti täysin kestämätön tila, että osa kansasta on jonkinasteisessa huumaustilassa so. tuottamattomasssa tilassa ison osan aikaa.

Se vanha kysymys: miksi Jeppe juo? on yhä se tärkeä juttu.
Miksi jotkut toiset eivät tarvitse alkoholin kaltaista tukipönkkää elämälleen? on myös hyvä kysymys.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen Vastaus kommenttiin #5

Juurihan minä vastasin kysymykseen "miksi Jeppe juo". Tutkimusten mukaan riippuvuksiin ei sorruta läheskään yhtä suurella todennäköisyydellä, jos ympäristössä on muita sosiaalisia virikkeitä. Ei ole väliä puhutaanko alkoholi- vai huumausaineriippuvuudesta, muutoin kuin aineiden fysiologiaan vaikuttavien ominaisuuksien perusteella.

Ne jotka eivät juo, todennäköisesti löytävät vastaavien tarpeiden täytteen jostain muualta, mutta samat mahdollisuudet eivät välttämättä ole tarjolla sille köyhemmälle osalle kansaa. Voidaan sanoa että sosioekonomisella asemalla on riippuvuuksien kehittymisessä paljon merkitystä. Sen sijaan päihtymistilan hakeminen on luonnollista kaikkialla eläinkunnassa, eikä ihminen ole siinä poikkeus.

Jari Koiksniemi

Tämä on tietysti hyvä uutinen. Mutta tunne on surrealistinen. Suomalaiset ovat kömpimässä ulos luolastaan. Naapurit tähyävät uusia planeettoja.
Taantumuksen arkkitehdit, THL sekä EHYT etunenässä ovat onnistuneesti lobanneet päättäjiä mukamas suojelemalla kansaa alkoholin kiroilta. Täten he ovat suojelleet ja tukeneet ainoastaan Alkon kaksinaismoralistista toimintaa ja eriyttäneet meidät vapaasta Euroopasta.

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen

Systeemi haluaa monopolisoida alkoholin myynnin kokonaan itselleen. Tämä syyllistäminen ja paapomisen varjolla itselle suhmuroitu myynti on kyllä koomista - tuskin siellä Alkon hallituksessa raikuu hurraat, jos myynti sakkaa. Eikös se Puskakin ollut aikansa sekä THL:n ja Alkon hallituksessa. Ei mitään probleemaa. Suomi taantuu hyvää vauhtia jonnekin 50-luvulle.

Jari Koiksniemi

Kaksinaismoralismi Puskan jälkeen jatkuu rankalla kädellä, sillä Alkon hallituksessa istuu Aalto-Matturi, EHYT: ryn toiminnanjohtaja.

Käyttäjän kahkonh kuva
Heikki Kähkönen

On hyvä, että parlamentin sisällä aletaan käydä vihdoin laajamittaista keskustelua, mihin suuntaan alkoholipolitiikkaamme pitäisi viedä. Kieltoihin, rajoituksiin, sääntelyyn ja verojen korottamiseen tähtäävä politiikka on tullut tiensä päähän. Sillä politiikalla ei saavuteta niitä hyötyjä sekä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia tavoitteita, joita sen nimiin vannovat ajavat. Odotan mielenkiinnolla, miten merkittävään osaan alkoholipolitiikka nousee valmistauduttaessa ensi kevään eduskuntavaaleihin. Kaksinaismoralismin ja terveystalebanismin sijaan tarvitsemme terveen järjen ja mielen politiikkaa.

Toimituksen poiminnat