Kantapöydässä Tukevaa asiaa tuopin ääressä.

Viinaralli on Virolle matkailutuloa ja laivayhtiöille jättibisnestä

Olen parin viime viikon aikana osallistunut kahteen keskustelutilaisuuteen, joissa on käsitelty suomalaisten Viron-matkailua ja ennen kaikkea sen lieveilmiötä, viinarallia. Alkoholin matkustajatuonti nousi myös esille toissa viikolla eduskunnassa, jossa käytiin keskustelua alkoholiveron korotuksista. Näiden keskustelujen perusteella olen yhä enemmän huolissani siitä tiedon ja ymmärryksen tasosta, joka meillä on olemassa keskeisten päättäjien joukossa itse asian ytimestä.
 
Maan hallitus on sekä vilkkaan kansalaiskeskustelun että ennen kaikkea tullin ”shokeeraavien” turistituontitilastojen mukaan päätynyt korottamaan alkoholiveroa vain puolet alkuperäisestä suunnitellusta ensi vuoden alusta. Samassa yhteydessä tulli on päättänyt rajoittaa merkittävästi käsistä karanneita laivojen ennakkotilauspalveluja.

Alkoholijuomien valmisteverot nousevat ensi vuoden alusta mietojen juomien ja oluen osalta 7,5 prosentilla ja väkevien osalta 5 prosentilla nykyisestä. Hallituksessa ja valtiovarainministeriössä alkoholiveron korotuksen puolittamista on ehditty pitämään jo torjuntavoittona matkustajatuonnille. VM:n laskemien mukaan "olutpullon hintakin nousisi vain kolmella sentillä nykytasosta”. 

Tässä on kuitenkin vain osatotuus. Missään ei ole kerrottu, että itse asiassa korotuksen puolittamisesta huolimatta veroero Suomen ja Viron juomien hinnoissa kasvaa nykytasosta, vieläpä huomattavasti.

Virossa alkoholin valmisteveroja nostetaan maassa vuosittain 5 prosentilla vuosina 2013–2016. Käytännössä ensi vuoden vaihteessa tapahtuva 5,0-prosenttisen oluen valmisteveron korotus etelänaapurissa tarkoittaa 1,5 snt lisää tuotteen litrahintaan. Sen sijaan Suomessa  toteutettava 7,5 prosentin korotus onkin jo 11,2 snt per litra. Hupsista, ei tullutkaan kenelläkään mieleen, että korotusten erotus onkin euroissa mitattuna peräti 7,5-kertainen maiden välillä.

Ja väkevien kohdalla yhtäläinen 5 prosentin korotus v. 2014 alusta tarkoittaa Suomessa veroa lisää litraan 40-prosenttista viinaa 87 snt. Virossa määrä on 31 snt. Toisin sanoen väkevien korotusten erotus on lähes kolminkertainen.

Viron ja Suomen välillä olevan viinarallin perustana on yksi maailman kovimmista hintaeroista alkoholin kuluttajahinnoissa ja juomien verotuksessa kahden naapurimaan välillä. Ihmeteltäväksi jää, kuinka viinanhakureissut vähenevät, jos juomien hinnat maidemme välillä kasvavat vielä lisää nykytasosta.

Viron-matkailu kasvaa koko ajan

Viime viikolla Tallinnassa järjestetyssä matkailualan ammattilaisten seminaarissa suomalaiset asiantuntijat vakuuttelivat Viron matkailuväelle, että näiden ei tarvitse olla huolissaan suomalaisten turistien määrästä tulevina vuosina, sillä "siitä pitävät Suomen hallitus ja eduskunta huolen alkoholiveropäätöksillään ja alkoholilain kiristämisillään".

Tilaisuudessa vieraillut Itä-Suomen yliopiston matkailualan professori Antti Honkanen totesi, että alkoholilla ja sen meitä halvemmilla hinnoilla on yhä keskeinen merkitys suomalaisten matkailun suuntautumiseen eri kohteisiin ja maihin. Päinvastaisena esimerkkinä Viron-matkailulle Honkanen kertoi, että duty free -myynnin loppuminen Vaasan ja Uumajan välisessä laivaliikenteessä romahdutti kerralla koko laivaliikenteen.

Samaisessa tilaisuudessa puhunut Haaga-Helian Hotelli ja Matkailu-alan liikkeenjohdon opiskelija Aleksi Dermedesiotis on tehnyt kyselytutkimuksen suomalaisten nuorten aikuisten matkustusmotiiveista Viroon. Sen perusteella pääsyinä matkustamiseen nuorilla ovat 1) Viro on meitä lähellä ja maa on edullinen sekä 2) alkoholin tuominen Suomeen, joista jälkimmäinen on usein matkan päätarkoitus.

Seminaarin isäntänä toiminut The BalticGuide -lehden päätoimittaja Mikko Savikko arvioi tuoreimmassa pääkirjoituksessaan, että ”tänä vuonna suomalaisten matkailijoiden määrä tulee olemaan lähempänä kolmea miljoonaa ja täällä (Virossa) vietettyjen päivien määrä nousee yli kuuden miljoonan."

Syyskuun lehdessä Savikko kirjoitti, että monissa Viron ja Suomen väliseen matkailuun ja liikenteeseen liittyvissä keskusteluissa näkyy tietämättömyys nykytilanteesta: "Hyvänä esimerkkinä on keskustelu alkoholin viennistä Virosta Suomeen. Päättäjien kesken ei tunnu löytyvän yhteisymmärrystä mihin ja kuinka paljon sitä viedään. Monille on yllätys, että suomalaisten matkailu Viroon ja täällä viipyminen vain kasvaa."

Juomamyynti laivojen ydinbisnestä

Vaikka tulli yrittää saada kuriin laivayhtiöiden rehottavaa ennakkomyyntibisnestä, alkoholijuomilla ja niiden tarjoilulla on keskeinen merkitys laivaliikenteen kannattavuuteen ja tuottavuuteen.

Laivayhtiöiden alkoholijuomien kokonaismyynnistä ei ole olemassa juurikaan mitään selkoa. Siitä ei tarvitse tehdä mitään tiliä Suomen viranomaisille. Niinpä matkustajantuontiin liittyvät tilastot perustuvat puhelinkyselyin tehtyihin haastattelututkimuksiin, joiden todenperäisyyteen on syytä suhtautua hyvinkin kriittisesti.

Jotakin osviittaa laivakaupan merkitykseen viinarallissa antaa se, että Tallink on duty free ja ravintolamyynnissä maailman johtava merialueilla ja satamissa toimiva yritys. Tallink sijoittui vielä vuonna 2010 TOP10:een maailman kaikkien duty free -myyntiä harjoittavien yritysten joukossa. Nykyisin Tallink on pudonnut kokonaisrankingissa kasvaneen lentokenttämyynnin vuoksi, mutta firma pysyttelee tukevasti yhä 20 kärkiyrityksen joukossa. 

Tallinkin 944 miljoonan euron liikevaihdosta 54 prosenttia tuli v. 2012 kategoriasta Shop & restaurant sales ja 26 prosenttia lipunmyynnistä. Duty free -bisneksen arvo oli 517 miljoonaa euroa ja kasvua vuodesta 2011 oli 6 prosenttia. 

Laivayhtiöt saavat vielä erittäin suurta etua maakauppaan verrattuna siihen, että niiden ei tarvitse liittää hintoihinsa sekä Suomen että Viron edellyttämää tölkin ja pullon kierrätyspanttia. Esimerkiksi pantin hinta 24 tölkin olutsalkussa on Viron satamassa ja maissa 1,92 euroa. Tämä kahden euron kilpailuetu on huomattava, kun tuotteen hinta pyörii 10 euron nurkilla.

Viro tekee alkoholipäätöksensä itse

Viinasta ja alkoholihaitoista puhuminen nostaa usein rivikansanedustajankin parrasvaloihin alan asiantuntijana. Yksi kummallisimmista puheenvuoroista, joita olen viime aikoina saanut lukea on peräisin kansanedustaja Pauli Kiurulta. Hänen mukaansa alkoholin hinnasta pitäisi sopia Viron kanssa.

"Hintaa pitäisi pystyä veljeskansojen kesken harmonisoimaan niin, että järjetön viinaralli loppuisi", Kiuru sanoi eduskunnassa Uuden Suomen mukaan.

(Huom! Pauli Kiurun kanssa käymäni keskustelun jälkeen olen siivonnut tätä kohtaa alkuperäisestä blogikirjoituksesta, koska tarkoituksenani ei ole loukata päättäjiä yksityishenkilöinä. Kiurun vastine asiaan on luettavissa alla olevassa kommenttiketjussa ja tämän linkin takaa.)

Kiurun ja monien muiden kosmopoliittien pitäisi ymmärtää ja kunnoittaa, että Viro tekee itsenäisesti omat päätöksensä. Sikäläisen alkoholilainsäädännön ja -verotuksen osalta niihin vaikuttaa mm. laajana rehottava laittoman viinan maahantuonti Venäjältä ja Latviasta. Pimeät alkoholimarkkinat muodostavat jopa neljänneksen Viron alkoholikaupasta.

Virolaiset eivät tarvitse kaikenmaailman paulikiuruja, päiviräsäsiä, sirpapaateroita, susannahuovisia ja muita eduskunnan sosiaalitanttoja enää omaa alkoholisoppaansa hämmentämään. Kaikkein vähiten siitä syystä, että THL:n tutkijoita sekä Valviran ja STM:n talebanivirkamiehiä ravaa jo muutenkin tuhka tiheään Tallinnassa ojentamassa virolaisille isoveljen kättä alkoholiasioiden hoidossa. 

Alkoholi on osa Viron matkailuelinkeinoja

Suomalaisessa alkoholikeskustelussa ja -päätöksenteossa ei haluta – tai älytä – ymmärtää, että alkoholin myynnillä ja anniskelulla on erittäin suuri merkitys Viron matkailualalle ja sitä kautta myös naapurimaamme kansantaloudelle.

Sitä ei pidä vähätellä, sillä Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset käyttivät Viron-matkoillaan v. 2012 rahaa laivalla keskimäärin 136 euroa (sis. myös matkaliput) ja maissa 188 euroa. Päivämatkoilla lähes 80 prosenttia kulutuksesta maissa menee muihin menoihin kuin majoitus- ja ravintolapalveluihin.

Vuonna 2012 Viron alkoholimarkkinat olivat 246 milj. euroa, jossa kasvua oli 9,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Viiden viime vuoden aikana maassa on investoitu juomien tuotantoon yli 55 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 investoinnit olivat 14,2 milj. euroa (+ 72 % v. 2011 verrattuna). Toimialalla työskenteli viime vuoden lopussa 1363 ihmistä (+ 7,2 %). Viro onkin kääntymässä koko alkoholimarkkinoillaan tuojamaasta alkoholijuomien viejäksi.
 
Viron alkoholiveron tuotto oli v. 2012 yht. 195,3 milj. euroa, jossa oli kasvua edellisivuoteen  9,4 prosenttia. Viro on edelleen leimallisesti vodkamaa, sillä maan omasta kulutuksesta  (100 %:na alkoholina) väkevien osuus on 42, oluen 38, mietojen juomien 9 ja viinien 12 prosenttia.

Viro oluentuotannossa reilusti omavarainen

Viron alkoholituotanto on vahvassa kasvussa, kun se Suomessa litramääräisesti on vähentynyt vuosi vuodeklta muutaman viime vuoden aikana. Etelänaapurin oluen tuotanto oli viime vuonna yhteensä 143,4 milj. litraa (+ 5,5 %). Hedelmä- ja marjaviinejä valmistettiin 8,2 (+ 11,5 %), muita mietoja alkoholijuomia 20,0 (+20,4 %) ja väkevää alkoholia 17,4 milj. litraa (+ 2,6 %). 

Oluen myynti oli yhteensä 130 (+ 2,1 %), väkevien alkoholien 18,6 (- 6,8 %), mietojen juomien 44,6 (+ 4,9 %) ja viinien 17,9 milj. litraa (+6,3 %). Viron on oluentuotannossaan reilusti omavarainen, sillä virolaiset itse joivat olutta 100,6  milj. litraa (- 2,1 %). Väkeviä kului 13,9 (- 7,7 %), mietoja juomia 23,8 (- 2,2 %) ja viinejä 12,7 milj. litraa (+ 4,2 %).

Viron alkoholitilastoissa lasketaan mukaan myös turistien paikan päällä tissuttelemat ja maasta viemät juomat. Turistit veivät mukanaan olutta 25,5 milj. litraa, jossa oli kasvua peräti 22,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Väkeviä matkailijat kantoivat pois 6,9 (+ 13,6 %), mietoja juomia 18,5 (+ 16,1 %) ja viinejä 4,6 milj. litraa (+ 13,4 %).

Turistit joivat olutta 3,8 milj. litraa (+ 1,9 %). Väkeviä kaatui kurkkuihin 0,4 (+ 0,5 %), mietoja juomia 2,2 (+ 2,5 %) ja viinejä 0,6 milj. litraa (+ 1,8 %).

Tilastojen perusteella Virosta on kehittymässä vahva olutmaa. Tämä näkyy myös valikoimien laajentumisena. Olutvienti kasvaa nopeammin kuin tuonti. Päävientimaa on yhä Suomi, joka muodostaa kolmanneksen (33 %) olutviennistä (n. 18 milj. litraa). Tosin vienti Suomeen väheni 13 prosenttia edellisvuodesta.

Ei ole ihme, että iisalmelaisen Olvin virolainen tytäryhtiö AS A. Le Coq eli tuttavallisemmin Tarton panimo palkittiin muutama viikko sitten vuoden 2013 kannattavimpana elintarvikealan yrityksenä Virossa. Kuluvana vuonna alkoholijuomien kokonaismarkkinat ovat Virossa kääntyneet laskuun, mikä on vaikuttanut myös A. Le Coqin myyntiin. Vetoapua on kuitenkin löytynyt sekä viennistä että verovapaasta myynnistä, jotka yhteensä ovat kasvaneet tammi-syyskuussa 2013 jopa 23,5 prosenttia viime vuoden kolmeen ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna.

Olutta tuotiin Viroon 21 maasta. Suurimmat määrät tulivat Latviasta (31 %), Suomesta (26 %) ja Liettuasta (11 %). Tuonti Suomesta oli 10,9 milj. litraa  (+ 7,0%).

Viron olutbisnes lyhyesti 2012:
- tuotanto 143,4 milj. litraa (+ 5,5 %)
- vienti 55,3 milj. litraa  (+ 15,3 %)
- tuonti 41,9 milj. litraa (+ 6,2 %)
- myynti kotimarkkinoilla 130,0 milj. litraa (+ 2,1 %)
- virolaisten juomat 100,6 milj. litraa (- 2,1 %)
- turistien viemät oluet 25,5 milj. litraa (+ 22,4 %)
- turistien juomat 3,8 milj. litraa  (+ 1,9 %)

Tämän kaiken avaamiseksi tarvittiin tullimiesten väliintuloa, kun THL:n tutkijat ja STM:n virkamiehet ovat vuodesta toiseen syöttäneet pajunköyttä väittämällä, että matkustajatuonti ei ole kasvanut lainkaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Mahtaako tällainen historian vaihe, jossa Virosta saa tuoda alkoholia Suomeen ilman merkittäviä rajoituksia, kestää kovinkaan kauaa? En usko, että nykyiset vapaudet jatkuisivat enää sen jälkeen, jos euroalueen kriisi kärjistyisi sellaisiin mittoihin, että Suomessa jouduttaisiin poikkeuksellisiin toimiin.

Jouni Nordman

No, suome sito EU kauppa sopimukset, joiden rikkomisesta esim. autoverotuskin on korjattu. Niin hallinolla on kädet sidottu alkoholin tuontirajotusten määrämisestä, se jo että antavat lavayhtiöille sääntöjä on kyseenalaista, sillä laiva yhtiöillä on oma vapaus tarjota sellsta palvelua kuin haluavat. Eli suomi voi vain vikistä, sillä muuta se ei vain voi.

Käyttäjän kahkonh kuva
Heikki Kähkönen

Lainsäätäjät ovat tästä ihmeissään. Osa heistä vaatii vasten parempaa tietoa tiukkojakin rajoituksia, mutta raja voidaan asettaa Britannian kanssa samalle tasolle, joka käsittää enintään 10 litraa väkeviä ja 110 litraa olutta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kaksi ihmistä autossa voisi tuoda kaksinkertaisen määrän ja kolme ihmistä jo kuorma-autollisen.

Laki määrittää, että voit tuoda alkoholijuomia omaan käyttöösi tai lahjaksi, kun tuot tuotteet mukanasi samassa kulkuneuvossa, jolla itsekin saavut Suomeen. Ennakkoilmoituspakkoa tullille tai verottajalle ei ole, eikä varmasti tulekaan.

Maahantuotavissa määrissä ja "omaan käyttöön" -termissä on runsaasti tulkinnanvaraisuutta. Esimerkiksi pari viikkoa sitten tv:ssä esitetyssä Suomen Tulli -ohjelmassa henkilö toi autossaan muistaakseni 400 pulloa (40 kpl 10 pullon viinamäyriksiä) sekä olutta ja lonkeroa. Mies sanoi, että siinä on juomat hänen puolen vuoden tarpeeseensa. Tulli ei voinut asialle mitään, sillä aikuinen mies voi teorissa juoda toista pulloa viinaa päivässä. Joskin kovin suositeltavaa tai ylipäätänsä järkevää se ei ole.

Nyt mennään EU:n säännöillä ja eletään direktiivien mukaan. Tiukempi rajojen asettaminen vaatii siis Suomen eroamista Euroopan Unionista.

Kari Savukowski

EUn liittyessä Suomi hyväksyi vapaat markkinat,joiden vastainen on Alkon monopoli. Sopimuksissa jätettiin rako Viron Suomen valtion viinamonopolille. Ja nyt kun toteutetaan EUn vapaata politiikkaa se onkin yhtäkkiä ongelma Suomen valtiolle? Viron alkoholipolitiikka ei ole se ogelman ydin vaan Suomen alkoholipolitiikka. Toisaalla paheksutaan alkoholia, vaikka sen myynti tuokin valtiolle aika siivun, ja toisaalla paheksutaan sitä. Täällä Eestissä alkoholi on halvempaa, ja niin on aina ollut - pitäisikö Eestin muuttaa alkoholipoliikkaansa sen takia että suomalaiset käyvät ostamassa halvempaa alkoholia - luonnollisesti ei. Muuttakoon Suomi alkoholipolitiikkansa eurooppalaiseksi. Ja juu, aina tulee niitä jotka sanovat että tulee lisää alkoholisteja jne.. varmasti jonkin aikaa tuleekin, myöhemmin ei. Suomi on vaan niin takapajula alkoholipolitiikassa, mutta eihän valtio halua luopua rahasammostaan!

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Olen ollut huomaavinani myös sellaisen jutun, että muutaman kerran Eestissä käyneet osaavat jo käydä muissakin kaupoissa, varsinkin jos on autolla tultu.

Jos on minkämaalainen tukkukortti tahansa, voi myös tukussa käydä.

Isommalla autolla tuo myös paljon remonttitavaraa, onhan Tallinnassa K-Rauta, Bauhaus yms. ja hinnat ovat tyypillisesti puolet tai alle Suomen vastaavista hinnoista, eli rakentajan ja korjaajan taivas..

Jotkut ovat kertoneet myös Venäjältä salakuljetettua bensaa myytävän 1€/l, eli salakuljettajat saisivat 20-30 senttiä/l voittoa. Totta tai tarua, niin paljon löytyy asioita Eestistä, mitä ei ihan heti edes tulisi mieleen.

Onkohan Suomen valtion harrastama Eestistä ostamisen opettaminen suomalaisille kovinkaan järkevää touhua pitkällä tähtäimellä.

Käyttäjän AnttiRaunio kuva
Antti Raunio

Valitettavasti kirjoittaja on täysin oikeassa. Ainut oikea ratkaisu olisi nyt tukea anniskeluliiketoimintaa Suomessa ja samaan aikaan alkaa maltillisesti laskemaan alkoholinverotusta lähemmäksi muiden EU -maiden alkoholiveroa. Liian nopeat liikkeet voisivat entisestään vahingoittaa allekirjoittaneen elinkeinoa kuten tapahtui vuonna 2004. Myönnän, että ravintoloitsijana itselläni on täysin oma lehmä ojassa. Pyrin silti tekemään kaikkeni, että saisin lehmäni ylös.

Käyttäjän kahkonh kuva
Heikki Kähkönen

Lasse Ryti on oikeassa siinä, että alkoholi muodostaa vain osa niistä palveluista ja tuotteista, joita ostamme Viron-käynneillämme. Viro on jo halpakauppa-alue meille eteläsuomalaisille. Tästä kirjoitinkin blogissani viime keväänä. Ks. http://kahkonh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137724-ver...

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Monet myös ostavat talon tai mökin Eestistä ja varsinkin maan länsipuolelta tämä on yhtä turvallista kuin Suomessa, Narvan luota saattaa olla ongelmia varkaista.

Eläkeläiselle mahtava hinnanalennus Suomeen verrattuna ja elinkustannukset ovat kuin eri planeetalta. Eläkkeethän tulevat tietenkin Suomesta myös Eestiin ongelmitta ja samat pankit on kuin Suomessa, poislukien op tietääkseni. Uudella Euroopan maksualue systeemillä ei tälläkään ole juuri merkitystä. Toki Eestissä toimiva pankki pitää löytää ja siirtyä asiakkaaksi, jotta voi saada eläkkeen Suomesta tilille.

Suomella ja englannilla pärjää käytännössä joka paikassa, venäjällä ihan joka paikassa.

Mielenkiintoinen asia on se, että joihinkin pankkeihin voi tallettaa rahaa automaatilla (yleensä kauppakeskuksissa), joka ei ole Suomessa mahdollista. Muutamat Virolaiset pienkauppias ystäväni hehkuttavat tämän hienoutta.

Käyttäjän kahkonh kuva
Heikki Kähkönen

Tämä nyt ei suoraan kuulu alkuperäiseen kirjoitukseeni, mutta suomalainen veronmaksaja saa Virossa ja muissa ETA-maissa teettemästään työstä kotitalousvähennyksen aivan samalla tavoin kuin Suomessa. Toisin sanoen vähennystä saa omaan asuntoon, mökkiin tms. tehtävästä työstä. Sillä ei ole mitään väliä minkämaalainen työn tekijä on.
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kotitalo...

Käyttäjän PauliKiuru1 kuva
Pauli Kiuru

Kiitos Heikki kirjoituksestasi. Olet paneutunut asiaan. Sen verran tarkennan, etten ole vaatinut Virolta mitään. Sen sijaan olen kysynyt asiasta ministeriltä, koska siltä suunnalta asia on nostettu esiin.
Eduskunnan keskustelu 9.4.2013:

Pauli Kiuru /kok: Arvoisa herra puhemies!

Kehysriihessä päätettiin alkoholijuomien valmisteveron korottamisesta, ja veron arvioidaan kerryttävän lisää noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Veron kokonaistuotto lähestyy 1,5 miljardin rajaa: summa on merkittävä mutta toki huomattavasti pienempi kuin alkoholin aiheuttamat välittömät ja välilliset kustannukset, jotka lähentelevät 7:ää miljardia.

Veronkorotus on hyväksyttävä tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa, mutta ongelmaton se ei kuitenkaan ole. Vaarana on nimittäin tilastoimattoman kulutuksen kasvu ja tilastoimaton kulutus nimenomaan niin, että tuonti Virosta lisääntyy.

Kysyn asiasta vastaavalta ministeriltä: mitä tälle asialle aiotaan tehdä? Viime vuonna ministeriaitiosta kuulimme ministerin lupaavan, että selvitetään mahdollisuudet virolaisten kollegojen kanssa siihen, että alkoholin hintaa ja verotusta maidemme välillä voitaisiin harmonisoida ja koordinoida.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson: Arvoisa puhemies!

Sitten kysyttiin tuosta Viron viinaveron alentamisesta. Siitä todellakin on käyty kollegan kanssa keskusteluja Viron puolella. Viro tekee tietysti omat päätöksensä.

Kaiken kaikkiaan Euroopan laajuisesti keskustellaan veroharmonisoinnista, koska kaikkialla alkoholiongelmat ovat hyvin mittavia. Meillä Suomessa, kun vuonna 95 Suomi liittyi EU:hun ja alkoholilakia muutettiin, silloin kulutus nousi peräti 9 litraan. Sen jälkeen, kun tehtiin vielä tuo alkoholiveron alennus vuonna 2004, silloin Suomi pomppasi 10,5 litraan tuosta 9 litrasta. Eli se alkoholiveron alennus on kyllä selkeästi lisännyt meillä alkoholin kulutusta.

Nyt tämä hallitus on päättänyt toisin, ja kun katsotaan, mitä tässä viime vuosina on tehty, niin alkoholiveroa on jälleen korotettu, ja nyt tässä viimeisimmässä päätöksessä jälleen korotetaan. Tässä on kyllä otettu huomioon myöskin tämä Virosta ostettavan viinan määrä ja katsottu, että tämä on sellainen kohtuullinen korotus, että tämä viinaralli ei tule tästä lisääntymään.

Käyttäjän kahkonh kuva
Heikki Kähkönen

Kiitokset Pauli Kiurulle asian täsmentämisestä ja käymästämme rakentavasta puhelinkeskustelusta. Olen myös korjannut näiltä osin alkuperäistä blogikirjoitustani.

Toimituksen poiminnat